Lainsäädäntö

17.12.2019 - Vuoden 2020 työttömyysvakuutusmaksut

Työttömyysvakuutusmaksujen maksuprosentit on vahvistettu vuodelle 2020. Lait tulevat voimaan 1.1.2020. Työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärää alennetaan ensi vuonna 0,49 prosenttiyksikköä.

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,25 prosenttia palkasta. 

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,45 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 125 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 1,70 prosenttia palkasta.

Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 0,65 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,45 prosenttia palkasta.

17.12.2019 - PRH:n maksuihin muutoksia

Patentti- ja rekisterihallitus tiedottaa, että sen maksut muuttuvat vuoden 2020 alusta (linkki ). Muutos koskee erityisesti paperilla tapahtuvaa asiointia ja korotukset ovat 5-15 euroa per hakemus/ilmoitus/päätös. Esimerkiksi:

• Kaupparekisterin paperiasioinnin lisämaksut yhdenmukaistetaan 55 euron suuruiseksi samalle tasolle kuin edustamismuutosten (hallituksen, prokuristien, nimenkirjoittajien, tilintarkastajien, toimitusjohtajan tai isännöitsijän muutosilmoitus) paperimaksujen lisähinta.
• Paperilomakkeelle tehtävä yksityisen elinkeinonharjoittajan toiminimen muutosilmoitus kaupparekisterissä nousee 100 eurosta 115 euroon.

15.11.2019 - Vuoden 2020 sairausvakuutusmaksut

Valtioneuvosto on vahvistanut sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit vuodelle 2020. Asetus tulee voimaan vuoden 2020 alussa ja on voimassa vuoden 2020 loppuun.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu

Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 1,34 prosenttia. Maksu on 0,57 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2019.

Tulonsaajien maksut

Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on 0,68 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta vuonna 2020. Sairaanhoitomaksua ei peritty vuonna 2019. 

Palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu on 1,18 prosenttia palkka- ja yrittäjätulosta, jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä on vähintään 14 574 euroa. Maksu laskee 0,36 prosenttiyksikköä vuodesta 2019. 

Jos palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä jää alle 14 574 euron, päivärahamaksu on 0,00 prosenttia kuten myös vuonna 2019. 

Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien päivärahamaksun lisäksi maksama lisärahoitusosuus on 0,15 prosenttia vuonna 2020. Tämä on 0,08 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2019.

Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä sairaanhoitomaksu on 1,65 prosenttia.  Maksu on 0,04 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2019.

23.10.2019 - Työeläkevakuutusmaksut vuonna 2020 

Eläketurvakeskus tiedottaa, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet vuoden 2020 yksityisalojen työeläkevakuutusmaksusta. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta.

Vuonna 2020 perittävä maksu säilyy nykyisellä tasolla, keskimäärin 24,4 prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta.

Vuotta 2020 koskevan työeläkemaksun lähtökohtana on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen aiemmin tekemä kilpailukykysopimus. Maksutaso ei nouse mutta maksun jakautuminen muuttuu. 

Työnantajan keskimääräinen maksu pienenee 0,40 prosenttiyksikköä ja työntekijän maksu vastaavasti suurenee 0,40 prosenttiyksikköä.

Työntekijän maksu vuonna 2020 on 7,15 prosenttia alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla sekä 8,65 prosenttia 53–62-vuotiailla.

Työnantajan maksu on keskimäärin 16,95 prosenttia maksun perusteena olevista palkoista.

Yrittäjien eläkemaksu säilyy samalla tasolla kuin tänä vuonna eli alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiailla 25,60 prosenttia vahvistetusta työtulosta.

13.6.2019 - Yrittäjien perheenjäsenten asema paranee

1. heinäkuuta 2019 tulee voimaan lakimuutos, joka parantaa yrittäjien perheenjäsenten asemaa työttömyysturvassa. Muutoksen myötä yrityksessä työskentelevät yrittäjien ei omistavat perheenjäsenet ovat työttömyysturvalakia sovellettaessa pääsääntöisesti palkansaajia.

Voimassa olevan työttömyysturvalain mukaan yrityksessä työskentelevä yrittäjän perheenjäsen voi olla yrittäjä, vaikka henkilöllä itsellään ei olisi lainkaan omistusta tai määräysvaltaa yrityksessä. Tämä poikkeaa jonkin verran eläkelakien määritelmistä. Seurauksena on ollut väärin vakuuttamista työttömyysturvassa, jolloin yrittäjien perheenjäseniä on jäänyt työttömyysturvan ulkopuolelle.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan yrityksessä työskentelevän henkilön puolisoa ja henkilöä, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu henkilön kanssa samassa taloudessa.

Lakimuutoksen myötä yrittäjien perheenjäsenillä on mahdollisuus palkansaajien työttömyysturvaan. Edellytyksenä on, että henkilö liittyy palkansaajien työttömyyskassan jäseneksi. Jos yrittäjän perheenjäsen ei jo ole palkansaajakassan jäsen, kannattaa siis liittyä heti 1.7. Jos on jo yrittäjäkassan jäsen, kannattaa jäsenyys vaihtaa palkansaajakassaan heti 1.7. Yrittäjäkassassa kerättyä työssäoloehtoa ei menetä, jos liittyy uuteen kassaan kuukauden sisällä siitä, kun on eronnut entisestä kassasta.

Vaikka yrittäjän ei omistava perheenjäsen on jatkossa normaali palkansaaja, on työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon tehty tätä ryhmää koskeva poikkeus. Se on 52 kalenteriviikkoa eli kaksi kertaa pidempi kuin muilla palkansaajilla, joiden työssäoloehdon pituus on 26 kalenteriviikkoa.

Uusi laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2019 ja sitä sovelletaan työskentelyyn, joka tapahtuu lain voimaantulon jälkeen.

Lakimuutos ei koske henkilöitä, joilla on vähänkään omistusta yrityksestä. Tällöin on edelleen työttömyysturvassa yrittäjä. Muutos ei myöskään koske henkilöitä, jotka ovat yrittäjien eläkelakien mukaisesti yrittäjiä.

12.6.2019 - Vähimmäisosakepääoman vaatimus poistuu

Mitä muutos käytännössä tarkoittaa

1.7.2019 alkaen osakeyhtiön voi perustaa ilman minkäänlaista pääomaa. Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty osakkeen nimellisarvoa ja yhtiöön sijoitetaan osakkeista maksettava määrä, voidaan tämä määrä merkitä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kokonaisuudessaan.

Jos nimellisarvo on määrätty, tulee osakepääomaan edelleen merkitä nimellisarvoa vastaava määrä merkintähinnasta.

Patentti- ja rekisterihallitukselle ei tarvitse antaa selvitystä osakepääoman maksamisesta.

Osakepääoman alentaminen

Vähimmäisosakepääoman vaatimuksen poistuttua aiemmin perustetut osakeyhtiöt voivat alentaa osakepääomansa nollaan saakka osakeyhtiölain mukaisesti. Velkojansuojamenettely tulee tällöin sovellettavaksi.

Verotuksessa osakepääoman alentamiseen on oltava liiketaloudellinen peruste. Osakeyhtiölain muutoksen johdosta tapahtuneeseen osakepääoman alentamiseen ei pääsääntöisesti sovelleta peitellyn osingon säännöksiä.

Osuuskunta voi sääntöjensä salliessa alentaa vararahastoaan alle aiemman vähimmäisvaatimuksen siten kuin laissa säädetään vararahaston alentumisesta.

Oman pääoman menettäminen

Oman pääoman menettämisestä on edelleen tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin viipymättä. Jos yhtiöön ei ole perustettaessa sijoitettu lainkaan varoja, jo ensimmäinen kulukirjaus aiheuttaa oman pääoman menetyksen.

Rekisterimerkintä voidaan poistaa, kun oma pääoma on saavuttanut puolet osakepääoman määrästä. Jos osakepääomaa ei ole, rekisterimerkintä voidaan poistaa, kun oma pääoma on yli nollan.

10.6.2019 - Yrityksen omistajat ja edunsaajat merkitään kaupparekisteriin 1.7.2019 alkaen

Patentti- ja rekisterihallitus tiedottaa, että kaikkien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien täytyy ilmoittaa omistajansa (tosiasialliset edunsaajat) kaupparekisteriin 1.7.2019 alkaen. Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt tekevät ilmoituksen vain, kun edunsaajana on muu henkilö kuin yhtiömies (lisätietoja linkki ). 

Pörssiyhtiöt, toiminimiyrittäjät (yksityinen elinkeinonharjoittaja), asunto-osakeyhtiöt ja keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt eivät tee ilmoitusta. 

Tosiasiallisten edunsaajien ilmoittaminen ja rekisteröinti perustuvat rahanpesulakiin ja EU-direktiiveihin. Rahanpesulainsäädäntö velvoittaa esimerkiksi pankkeja tunnistamaan asiakkaansa. Edunsaajatietojen rekisteröinti tuleekin sujuvoittamaan yrityksen asiointia esimerkiksi pankkilainaa haettaessa.

Kuka on edunsaaja

Yritys vastaa edunsaajien tunnistamisesta. PRH ei ota kantaa siihen, kuka on yrityksen edunsaaja. 
Edunsaaja on henkilö, joka täyttää vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:

• Hän omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta.
• Hänellä on yli 25 prosentin osuus yrityksen äänivallasta suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta. 
• Hän käyttää yrityksessä tosiasiallista määräysvaltaa muulla perusteella (esimerkiksi osakassopimuksen mukaan).

Milloin ja miten ilmoitus tehdään

Yritykset, joiden täytyy ilmoittaa edunsaajat, tekevät ilmoituksen 1.7.2019 - 1.7.2020. Tämän jälkeen yritysten täytyy tehdä ilmoitus aina kun edunsaajatiedot muuttuvat.
Ilmoitus tehdään netissä YTJ-palvelussa (www.ytj.fi ), ja se on maksuton. Ennen heinäkuuta 2019 edunsaajia ei voi ilmoittaa rekisteröitäviksi.

Ilmoitus täytyy tehdä myös, vaikka yrityksellä ei ole edunsaajia tai he eivät ole yrityksen tiedossa.

Ketkä saavat edunsaajatietoja PRH:lta

Yritysten edunsaajatiedot eivät ole samalla tavalla julkisia kuin muut kaupparekisteritiedot. 
PRH antaa edunsaajatietoja tunnistetuille asiakkaille, joilla on tiedoille rahanpesulain mukainen käyttötarkoitus. Edunsaajaote on maksullinen muille kuin viranomaisille.